Verlorenen Garten, Teil 2

.. ja tällä kertaa osa puutarhaa on todella "menetetty".

Kun saavuin tänne vajaa kuukausi sitten, tutkailin innoissani vanhan, ränsistyneen puutarhan kätköjä. Puutarhavajalle menee pieni portilla suljettava käytävä, jonka reunoille oli istutettu aikanaan vadelmia. Huhtikuun lämpö oli saanut ne kasvamaan ja vihertämään jo komeasti, ja kukka-aihioitakin alkoi jo näkyä. Hihkuin innosta, kerrankin minulla olisi vadelmatarha, niin kuin lapsena maalla!

Melkein parimetriset vatut! Ja kunnon tuet rakennettu valmiiksi!
Pientä raivausta, ja penkki olisi täydellinen!

Vastakkaisen puolen pensaat olivat romahtaneet alas
julkisivuremonttia tehdessä, mutta nekin olivat pelastettavissa.
Ja juurilla kasvoi ja rönsysi mansikkaa!

Vaan kuinkas sitten kävikään. Eräänä päivänä lähdin viemään roskia talon taakse (eikä vain roskia vaan lajiteltuja roskia; täällä kerätään biojäte tiettynä päivänä kuusta, paperi- ja kartonkijäte toisena nimettynä päivänä, "mustaan" roskikseen saa laittaa vain jätettä (ei ongelma-!), joka ei kelpaa "gelbesackiin" (mm. pakkausmateriaali), eli tarkkana saa olla - gelbe sackeja kun saa vaan kaupungintalolta itse noutamalla!!) ja huomasin biojäteastian olevan täynnä jotain ruskeita oksia... minun vadelmani!! Herr Hausmeister oli aamupäivällä siivonnut ahkerasti remontin roskia ja jätöksiä pois, ja hän oli ylpeä ilmoittaessaan, että kaikki "risut" on nyt myös raivattu, ja hän on kääntänyt maankin puolestani!?! Unglaublich!!

...

Ei auttanut kuin niellä pettymys, ja unohtaa haaveet isoista, oksilla valmiina killuvista vadelmista kuukauden-parin päästä, sen kun olisin aamulla hipsutellut paikalle ja noukkinut ne suuhuni..

Tila on joka tapauksessa lämmin ja suojaisa, ja toisaalta kuin luotu pienelle potagerille. Tomaattien kasvatushan minua eniten kiinnostaa, varsinkin hieman epäonnisen ja lyhyen edellisen kasvukauden jälkeen (raakileita sain, mutta ne eivät ehtineet Suomessa kasvikaapissakaan kypsyä). Koska muutto osui tänne kohdemaahan myöhäiseen kevääseen, olin hieman huolissani, ehdinkö kasvattaa siemenestä taimia, mutta ei hätää, puutarhakaupat olivat pullollaan täydellisen kokoisia taimia. 

Taimet ojennuksessa! Vielä muutama yrtti ja salaatti
itämään joukkoon, ettei näytä liian kaljulta.

Keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa

..ja parin "oikean" tomaatin lisäksi vielä "pikatomaattia" suoraan puskasta!

Toinen, se kärsineempi puoli on vielä täyttämättä, mutta onneksi sinne jäi muutama mansikka vielä, toivoa sadostakin on. Ja ihme ja kumma, penkistä pungertaa muutama ei niin mansikan näköinen lehti myös..

Hallitsematon kaaos mansikkapenkissä

Vadelma!!

Ja kasvustoa varjelee naapurin valkoinen sireeni, ah mikä tuoksu!

Onneksi muualta pihasta löytyy muutama mansikka lisää, ja marjapensaissa on jo suuret raakileet!

Hmm.. joku on riipinyt jo terttujen alimmat raakileet parempiin suihin!

Oliiviin on muuttanut asukki. Tästä en kyllä taida saada satoa.