17. kesäkuuta 2014

Nürburgring

Meillä on pari viikkoa katsottu netistä videoita, joissa turistit ajelee Nürburgringin Nordschleifella, ja mällää autojaan.. Jotenkin rivien välistä oli luettavissa, että sinne pitäisi päästä käymään.. Ja kappas, viikonloppuna olikin rata avoinna kaikille uhkarohkeille ja muille hulluille. Koirallakin oli vähän tylsää, ja siltä kysyttiin, lähdetkö mukaan.

"Tylsää!"

"Väsyttää!"

"Häh? Ai mä vai? Ai mukaan vai!?"

"Okei! Mut mä istun takapenkillä!"

Koiruus mukaan, eikä sitä mikään kauaa takana pidellyt (häkki on vielä toimittamatta), joten matkaan vaan, ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Faktaosuus (kaikille niille, jotka eivät nimeä pidemmälle tiedä, mikä kohde on kyseessä, kuten minä)

Nürburgring on saman nimisen linnan mukaan nimetty, Saksan Eifel-vuoristossa sijaitseva autorata, jonka kuuluisin osa on nimeltään Nordschleife. Se on saanut myös kuvaavan lempinimen Grüne Hölle, koska sen 73 mutkaa, mäkinen maasto ja vaihtelevat säätilat tekevät siitä 20,8 km pitkän helvetin kaikille sitä kokeileville. 1 kierros maksaa 27€ ja 4 kierrosta 100€. Kalliiksi tulee ajaa Englannista tai Italiasta tänne, maksaa ja mällätä kolmannessa kurvissa kaiteeseen, tulee pitkä kotimatka. Meille ei lupaa radalle herunut (=allekirjoittaneelta).

F1:t ja muut kisat ajetaan pääasiassa uudemmalla osuudella, ja järjestetään täällä suuri konsertti Rock am Ring'kin, joka muuten oli tuossa toissaviikonloppuna..

Mitä lähemmäs Eifel-vuoristoa pääsimme (hienot näköalat ja maastot muuten, kannattaa tulla vaikkei moottoriurheilusta kiinnostuisikaan), sitä enemmän rekisterikilvissä oli vaihtelua: hollantilaisia, belgialaisia, italialaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia nyt ainakin, ja radalla varsinkin kolmea viimeistä. Autoissakin oli valinnanvaraa, hienoimmat vaan olivat jo menossa kotiin päin..


Myllyjä aivan kamalan paljon,
kuski vaan ei pysähtynyt kohdalle..
 
Koblenz - mm. Deutsches Eck, jossa Rein ja Mosel kohtaavat
(jokiristeilyjä molemmille)
Brohltalissa on paljon mineraalikaivoksia, "vulkaanista toimintaa"
ja mm. mainio Vulkan-Expreß, vanha juna (ja rata), joista näkee
kuulema hienot nähtävyydet Eifelin rinteillä ja laaksoissa
Kuvasinpa vahingossa tietämättäni itse Nürburginkin!





Perillä valinnanvaraa on taas vaikka kuinka paljon, voi ajaa katsomo/kauppa/varikkoalueelle, yhdelle monista parkkialueista, tai arpoa jonkun pikkuteistä, jättää auton parkkiin ja "vaeltaa" sopivalle katselupaikalle. 

Tällä kertaa Selberg-Routelle..

..ja Quiddelbacher Höhen parkkiin.

Ja ulkoilemassahan täällä taas ollaan!

Koko alueen voi kiertää vaikka reppu selässä,
monet olivat valinneet fillarit alleen - ei huono!

Ja sitten kohti rataa!

Näistä autoista ja muusta en ala tarinoimaan, ettei mene yhtään nolommaksi, tutkikaa ja tulkitkaa itse. Keltainen lippu liehui kahdessa ensimmäisessä mutkassa, mutta vain kerran sen jälkeen hiekka pöllysi pahasti, ei tarvinnut seurata sen kummempaa draamaa. Huvittavaa oli, että sekaan mahtui pakettiautoja, vanhoja romuja ja vaikka mitä kummajaisia; osa oli tullut ajamaan, osa sunnuntai-ajelulle, ja loput vaan näyttäytymään. Jokaiselle jotain, ja kaikki samaan syssyyn! :)






Perheautoskaba

"Smile Honey!"

Nää kisais kypärät päässä..

..ja nää vaa kattelis maisemia, Teeve!!

Tää tykkäis pinkistä ja kausikortista..

..ja nää vanhoista autoista!

Mopoja kävi sääliksi, autojen seassa tulee ahdasta..



(riista-aidassa oli aukko)

Ihan toimiva kisakoira, olutkärryn varjossa

Joillekin tämä merkitsee vähän enemmän vielä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!