Zeichen des Frühlings

Sunnuntaina vietetään meteorologista kevään alkua, vaikka ehkä kevät monen mielestä alkaa kevätpäiväntasauksesta, jonne on vielä parisenkymmentä päivää. Merkkejä keväästä löytyy kuitenkin jo, niin kuin olette viime posteista huomanneet - joku täällä ainakin kyttää silmä kovana, milloin täyttyy tarpeeksi monta asiaa kevään julistamiseksi. 

Viikolla oli ihania aurinkoisia päiviä, jolloin pääsin kääntämään vanhan vadelmatarhan penkkejä - viimeisetkin vatut saivat nyt lähtöpassit, vaikka niiden kitkeminen pysyvästi on todennäköisesti vain haavetta. Jostain ne vielä putkahtavat esiin, koska juuria on melkein mahdoton poistaa, ellei ala siivilöimään maata. Juuri tuon vuoksi päätin poistaa loputkin varret, koska viime kesänä kurpitsaa ja tomaatteja ahdistelivat piikikkäät versot siellä täällä, eräs verso halusi välttämättä kasvaa polkulaatoituksen alta.. Selkäkipua sitten paranneltiin auringossa keväisemmillä kuplivilla, joita on taas ilmestynyt kauppoihin.

Viikko sitten kylvetyt siemenet itävät ikkunalaudalla kasvatuskuvun alla; parsakaali iti melkein heti, niinkuin vaahtera-auliokin, ja tänään kesäkurpitsat ja tomaatti (minun ei pitänyt kasvattaa enää yhtään tomaattia!!?) nostavat päätään, ja chilitkin nostelevat multaa niskoiltaan - tämä oli kyllä ennätysnopeaa itämistä!

Omenapuut leikkasimme pari viikkoa sitten, ja sisälle tuodut oksat puhkeavat kukkaan huomenna. Kerran satoi siis räntää oikein kunnolla, ja yöpakkasia on ollut; tänään sataa taas vaihteeksi (vettä), mutta lähden silti rakentamaan orvokeista ja kevätlumipisaroista nuutuneiden talvikukkasten paikalle pientä Frühlings Stilllebeniä (ja viikonloppuna Frankfurtin kevätmessuille!). Mummoilla on ollut istutukset kunnossa jo pari viikkoa.

Kellot selvisivät nuoskataakasta. Ja kärpäsetkin heräävät..

Krookuksiakin tunkee esiin sieltä täältä

Ja tietenkin niitä keltaisia, edellisen asukkaan värimaun mukaan!

Eniten jännittää, mitä tähän sokkelipenkkiin nousee, kun ei siinä pitäisi olla yhtään kasvia!

Ein feuchter Rückschlag

Kuinka keväistä voikaan olla herätä kamalaan räntäsateeseen, juuri kun odottaa kevätkukkien puhkeamista?! Vaikka loska sulaa hetkessä pois, tämä oli puutarhurille ikävä takaisku, varsinkin jos malttamattomana odottaa, mitä myseeripenkeistä nousee. Puutarhurin apulaisella on eri ajatukset.

"Mennään ulos?"

Nyyh!

"No älä siinä nyyhki!"

"Kato vaikka, kivaa!"

Onneksi tajusin suojata edes jotain, mitähän kuugelin alla lämmittelee! :)

Eine Rückkehr zu den nebligen Bergen

Tiedättekö sen hetken keväästä, kun on aivan toivottoman rumaa, mutta tuulessa tuoksuu kevät, ja kaikki on vain hetken päässä lehtien ja kukkien puhkeamisesta? Nyt on se aika.

Marraskuussa kävimme testaamassa Rothaarsteig -reitin polkuja (teitä) lähimaisemissamme ja nuo komeat maisemat jäivät mysteeriksi kukkulan päälle juuttuneen pilven vuoksi (juttu löytyy täältä). Eilen sunnuntaina vietettiin Gassi-Gehen-Tagia, eli vapaasti "ulkoiluta koiraasi" -päivää, tarkoituksena viettää karvaisen ystävän kanssa erityisen paljon aikaa ulkona. Koira olikin ollut sairaslomalla ontumisen vuoksi parisen viikkoa, joten nyt oli hyvä alkaa taas kokeilla, miten kunkin meidän kunto jaksaa. Siispä yhdistetään kaksi kuriositeettiä: toimiiko kunto ja miltä siellä sumuisilla kukkuloilla näyttää ilman pilviä.

Valitsimme suunnaksi hieman eri reitin kuin edellisellä kerralla, ja koitimme pysytellä kukkuloiden huipuilla, kohteenamme jokin mystinen torni keskellä metsää. Satunnaista auringonpaistetta, todella paljon sunnuntaikävelijöitä, sekä ei-löytynyt-kohde, siinä tiivistettynä päivän satoa Kornbergin kulttuurimaisemissa. Pienellä mielikuvituksella täällä on kaunista, ihan kohta!

Lähtöpaikalta näkee joka suuntaan

Näkyvyys edellistä kertaa huomattavasti parempi!

Jos tulee ajoissa, ehtii nauttia maisemista melkein yksin..

Sillä kun paikalliset pääsevät sunnuntaikirkosta..! Koitimme valita reitit ilman teiden päällystettä, siis väljemmille vesille..

..missä tulikin sitten laitumet vastaan, onneksi vain ponit olivat ulkoilemassa;
lampaiden laitumet olivat vielä mullin mallin villisikojen yöllisten retkien jäljiltä..

Kulttuurimaisemaa koristaa poikkeuksellisesti männyt ja katajat, tietysti omenapuiden rivit, mutta myös oratuomet, jotka puhkeavat kohta kukkaan! Kesällä heinikkojen ja villiyrtiien seassa kukkivat lehdokit (Waldhyazinthen) - metsän orkideat!

Reitin varrelta löytyy levähdyspaikkoja joka makuun

Tässä jotain kotoisaa tunnelmaa

Pienellä mielikuvitusella saan tästä lempipaikkani, nokoset riippakoivun alla kesäpäivänä..

Mutta vielä jonkin aikaa täytyy odottaa..

Die Schneejagd

Meillä täällä Dill-joen laaksossa oli tänä talvena kaksi kertaa lunta. Molemmilla kerroilla lumi suli pois parissa päivässä. Pari viikkoa oli pikkupakkasta, muutoin lämpötila on pysynyt plussan puolella, öisin on ollut toki muutama aste pakkasen puolella, niin että auton lasit on täytynyt raapata aamulla. Muutoin talvi on kiertänyt meidät melko tehokkaasti. Viime talvenakaan lunta ei juuri ollut, mutta sitä ennen täällä oli pitkään jopa puolikin metriä lunta. Hyvin leuto talvi osui siis kohdallemme.

Ja todellakin talvi on meitä kiertänyt, useiden viikkojen ajan olemme tepastelleet melkein vihertävässä (kuraisessa) laaksossamme ja katselleet lumisia maisemia kaikilla ympäröivillä lähikukkuloilla. Sadalla metrillä on merkitystä, kun se on kohti taivasta. Vielä pari viikkoa sitten lumiraja oli 300 metrissä, nyt se on kiivennyt jo viiteensataan. Ja sinne suuntasimme laskiaislauantain retkelle. 

Fuchskauten kukkulalla lunta oli reilusti

Lunta oli tullut ilmeisesti melko kosteissa olosuhteissa, kaikissa puissa oli veikeä kuorrutus

Lapset tulivat laskemaan mäkeä pulkalla, ja perinteisillä puukelkoilla

Sää oli veikeän utuinen, aurinkoa riitti juuri retkemme ajan, ennen kuin synkkä sadepilvi peitti näkyvyyden

Metsässä oli taas taianomaista tunnelmaa

Lunta "satoi" puista hassuina tikkuina

Koiran jäähdyttelyhetki

Kostea ilma ja tuuli oli jäädyttänyt sateen pitkiksi kiteiksi

Vaikka oli ihanaa kävellä kunnon lumella ja jopa hankikannolla, säätä, jossa tämä lumi oli tullut, ei ollut ikävä.

Nyt sääennusteet lupailevat enää selkeää plussaa, lämpimillä paikoilla kevätkukat puskevat jo mullan läpi, linnut laulavat niin kovaa, että aamulla sirkutukseen herää jo auringon noustessa. Koko luonto tuntuu odottavan enää sitä yhtä aurinkoista päivää, jotta se pääsee räjähtämään kasvuun! Tervetuloa kevät!

Die Karnevalzeit

Kuulin saksalaisesta karnevaaliajasta, Fasching, Fastnach, (täällä Hessenissä kuulemma myös Fas(s)enacht), Fünfte Jahreszeit, tai ihan vain Karneval - rakkaalla lapsella monta nimeä? - ensimmäisen kerran noin vuosi sitten saksankielen kurssilla. En tiedä miten tällainen iso tapahtuma on päässyt minulta ohi, ehkä se johtuu samasta syystä kuin marraskuinen kömmähdykseni Martinpäivän suhteen (katso myös tuota seuraava oikaisu-postaus) -  joidenkin mukaan karnevaalisesonki alkaa jo silloin, 11.11. kello 11:11 (luku 11 on melkoisen symbolinen, menkää googlettamaan se ja "lihanmässäilyn" historiaa, niin löydätte laskiaisen ja karnevaalien pakanalliset lähtökohdat). Ihan koko Saksa ei karnevaalia kuitenkaan suuremmin juhli, täällä meidän lähellä sen sijaan Köln, Mainz ja Düsseldorf ovat suurimmat juhlakapungit, siksi täällä osassa kyliä on kaupat pullistelleet karnevaalikrääsää jo vuoden vaihteesta asti. Ilmeisesti Baijerissa ja muutoinkin Etelä-Saksassa juhlitaan myös, ei kuulemma ehkä ihan yhtä rajusti ja pakanallisesti kuin meidän lähimaillamme, vaan perinteisemmin menoin.

Täällä juhliminen alkaa jo laskiaista edeltävänä torstaina, kun naiset valloittavat kaupungit ja juhlapaikat Weiberfastnachtilla. Naiset pukeutuvat karnevaaliasuihin jo töihin mennessään (?) ja juhlinta isoissa kaupungeissa alkaa virallisella avajaiseremonialla klo 11:11 - ilmeisesti tuolloin saa vapaata, tai kankea työkulttuuri edes päivän (=viikon) ajaksi muuttuu..? Valta siirtyy joka tapauksessa tällöin päiväksi naisille, perinteen mukaan naiset valloittavat kaupungintalot ja anastavat Bürgermaistereilta kaupungin avaimet. Ja sitten juhlitaan. Naistenkarnevaalina naiset leikkaavat miesten kravatteja poikki, joten käskin Miehen laittaa jonkun huonon krakan töihin - se säilyi onneksi ehjänä, mutta toimiston naisilla oli kuulemma ollut ihan hyviä, noin 10 kappaleen saaliita päivän päätteeksi. 

Seuraavaksi perjantaina parannellaan oloa, lauantaina ja sunnuntaina taas juhlitaan aamusta alkaen frühschoppenin merkeissä (= juodaan jo aamusta alkaen, tätä löytyy usein ohjelmasta kevään aikana), hieman vaihdellen viikonlopun aikana on joko lasten karnevaalikulkueita taikka "pienempiä" kaupungin(osa)/kyläjuhlia; iltaisin järjestetään naamiaisbileitä. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös (poliittisia) mielenosoituksen tapaisia kokoontumisia. Valitettavasti näitä tapahtumia ja osaa viikonlopun karnevaaleja varjostaa terroriuhka, muutaman kaupungin tapahtumia oli tänä vuonna tästä syystä peruttu..

Suurta loppuhuipennusta, eli Rosenmontagia aletaan suunnitella jo marraskuussa, ja ilmeisesti syystä: esimerkiksi lähikaupunkiimme Wetzlariin saapuu kymmeniätuhansia ihmisiä, Kölniin jopa miljoona juhlijaa (!) katsomaan Riehumaanantain karnevaalikulkuetta. Suunnittelin lähteväni Kölniin katsomaan tapahtumaa, onhan se melko ainutlaatuinen hässäkkä, mutta kun tutkin muutamia blogeja ja näin kuvia tungoksesta pelkällä juna-asemalla (mukavasti juuri tuomiokirkon takana, keskellä "kylää"), tulin toisiin ajatuksiin. Junista ei mahdu ulos, ja kaupunki on kirjaimellisesti täynnä. Kulkue kiertää katuja 3,5 tuntia, ja sen näkee parhaiten vartavasten rakennetuista katsomoista, joihin pitää ostaa ennakkoon liput. Istumapaikka ilman katosta 45€, katoksen alla 79€ - ja kuulkaa: all-inclusivena 169€! Kölnin kulkueessa eli Karnevalzugissa on ilmeisesti tänä vuonna yli 12 000 osallistuvaa ryhmää! On siinä katsottavaa - kuuluukohan tuohon all-inclusive -lippuun myös privaatti vessa...?

Ihan jonkin verran ahdistaa ajatus kapeista kujista ja täysistä toreista miljoonan ihmisen kanssa, varsinkin jos vaarana on, että joukosta löytyy pellejä, klovneja tai vaikka miimikkoja - keitä vain naamansa maalanneita punaneniä. En siis varannut junalippuja (jotka muuten ovat täälläkin kalliita!) täpötäyteen Kölniin, vaan tutkin paikallista tarjontaa. Omalla kylällä olisi kaupungintalolla tänään maanantaina Rosenmontagfest, mutta sisätilajuhlat eivät innosta. Herbornissa näyttää olevan vain lapsille ja vanhuksille tapahtumia, mutta Wetzlarissa sen sijaan tapahtuu.

Päätin tunkea itseni sunnuntaina Wetzlarin tutuille kujille katsomaan kulkuetta. Lähtö oli kello 14:11, mutta jo tuntia aiemmin kaupunki oli täynnä ihmisiä. Suurin osa oli enemmän tai vähemmän pukeutuneina, ja tuhdissa tuiskeessa - kaikilla oli mukana kuohuviinipulloja ja pieniä snapsipulloja, ja kojut ja terasit tarjoilivat olutta karmivaa tahtia. Tuli jotenkin surullinen takautuman tunne Kotimaan vapusta. Sekoitus vappua ja abien penkkareita tämä tapahtuma tuntui olevan; kulkueista heitellään makeisia, kukkia ja suukkoja kaikille, huudetaan "Helau!" (kuulostaa kutakuinkin juurikin englannin hello'lta), juodaan ja lauletaan ääneen kaikkia ihania juomalauluja (tulipa telkkarista tähän aiheeseen liittyen "narrien korvamatomaratonikin!").

Ylivoimaisesti suosituin asuste oli päähine, panta tai korvat

..tai tuntosarvet, miten vain.

Paikkani auringossa peittyi, kun paikalle saapuivat noita ja villisika

Tällä seurueella oli makea teema, yksi M&M, yksi Juicy Fruit ja..

Paras päähine -palkinto minulta tälle!

Tämä alkuperäisasukas kantoi mukanaan koko seurueelle lasit, aperolia, skumppaa ja appelsiiniviipaleet

Teinit tyytyivät limuviinaan, kaljaan ja ..viinaan

Ja jos juomat loppuvat kesken, niin ei hätää, myyntiä riittää!

Kun on tankattu, etsitään paikka kulkueen reunalta

Tai korkeammalta, jos on onnekas..

..tai ei niin tyytyväinen paikallinen asukas.

Ja tässä kaikki mitä näin vellovan massan takaa! Äänistä päätellen siellä meni traktoreita, kärryjä, hevosia, soittokuntia ja jumppatyttöjä. Alkuun paikkani nousevalla torinrinteellä vaikutti hyvältä, mutta parasta olisi ollut tunkea ahtaalle kadulle (ja tulla tallotuksi?)

Poppareita olisi saanut lähempää

Karkit lensivät onneksi pidemmälle

Tämän laulun olisi voinut jättää kuulematta :D

Tässä lähenneltiin jo after skitä

Kukkiakin lenteli ilmassa

Ja tequilaa!

Väljemmillä vesillä kaikki alkoi taas uudestaan, pää sai pian hännän kiinni

Suukkoja kaikille!

Ja kyllä. Wetzlarista löytyy jenkkejä, jotka änkeävät kaikkiin kuviin :D
Hetkeä aiemmin rouva oli kuvassa poliisin kanssa.

Veilchendienstagina (tai vain laskiaistiistaina) karnevaalit hiipuvat, ja suuri olkinukke Nubbel poltetaan laskiaisen päätteeksi, jolloin Aschermittwoch eli tuhkakeskiviikko alkaa juurikin surkeana ja krapulaisena, ja paasto pääsee alkamaan. Veikkaan kyllä, että jo torstaista asti eräillä on ollut aika paha olo.. Ilmeisesti tällä viikolla tulee tunnollisten työntekijöiden kohdalle kummallinen sairaspoissaolo..

Osaa nämä saksalaisetkin siis juhlia monta päivää putkeen! Osa paikallisista paheksuu laskiaisajan käytöstä, koska tasan kerran vuodessa kaikki rakastavat kaikkia estoitta, ja sitten taas vuoden ajan jatketaan jäykkään sovittuun tyyliin. Minä näin eilen menoa tarpeekseni tunnissa, ja luikin tyhjiä takakatuja pitkin turvaan. Tämä on nyt nähty.