Vihdoin sain ängettyä monot jalkaan, ja hissilipun taskuun, ja pääsin rinteeseen! Sää ei ollut paras mahdollinen - pilvistä, ja iltapäiväksi oli luvassa lunta. Edellisen päivän tulokseton (mutta miellyttävä!) haikki oli saanut toisenkin pohkeen kipeäksi, joten vähän jännitti, miten selviän rinteessä.
Parhaassa laskukunnossa en ollut, ja sen huomasin, jalat olivat paikoitellen aivan muussia. Mutta muutamalla hengähdystauolla ja (viimein sillä) gulassilla (nam!!) jaksoi laskea sen verran, että olin tyytyväinen. Kuvat jäivät vähäisiksi, koska kesken viimeisen pitkän laskun lumimyräkkä sai meidät kiinni ja oli laskettava karkuun alemmas kohti laaksoa, jos meinasi taas eteensä nähdä.
Huonon sään vuoksi Gaislachkoglin rinteet jäivät kokematta, mutta jäipähän vielä jotain, jonka vuoksi suunnitella tänne päin kenties joskus vielä matkaa.
 |
| Huippuja ja laaksoja voisi katsella koko päivän |
 |
| Puhuri oli melkoinen |
 |
Tuulensuojaan
|
 |
Tässä kuvassa oikealla lempihuippuni
|
 |
Nämä siis
|
 |
| Jäätikölle oli vielä matkaa, onneksi ei lähdetty, näkymä katosi vähän ajan päästä |
 |
| Taivas synkkenee |
 |
| Ja tuuli kääntyy viimeisen kerran |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!