28. syyskuuta 2015

Ich einfach - mit den Scherenhänden

Piha on kesän jäljiltä kaaos, oikea viidakko. Ennen lomaa oli liian kuuma leikata surkeasti kasvavaa nurmikkoa, koska se oli koko ajan palamisen rajalla. Loman aikana sitten satoi niin paljon, että nurmikkomme muuttui heinikoksi. Nyt sen leikkuuseen tarvitaan jo viikatetta.

Omenasadosta tuli valtava. Koitimme keväällä leikata kahta omenapuutamme, mutta emme tarpeeksi, emmekä tarpeeksi korkealta - nyt omenoiden kypsyttyä oksat taipuvat maahan asti, ja yksi romahtikin alas, vaikka kävin ravistelemassa raakileita pois aika ajoin. 


      

                                     


Onneksi nämä omput maistuvat koko perheelle, niin Koiralle kuin Miehellekin, mutta kaikkien näiden syöminen ei kyllä onnistu. Siis kun kesän kesäkurpitsasadosta päästiin syömällä sitä kaikissa muodoissaan, niin nyt pääraaka-aineemme on omena. Mehupuristin olisi nyt poikaa. Jossain päin Hesseniä ajaa muuten kiertävä mehupuristamo, mutta sen reitti kulkee turhan kaukaa..

Nurmikon ja omppujen lisäksi myös kaikki pensaat ja aidanteet kasvoivat tänä kesänä valtavasti. Tien puolella pihaamme suojaa reilun puolentoista metrin tuija-aita, joka on melko komeassa kunnossa. Sen leikkaaminen olikin ehkä yksi vaikeimmista pihatöistä - käsin suoraan linjaan leikkaaminen oli rankkaa ja haastavaa. Onneksi joku on ennen meitä onnistunut kasvattamaan aidan tasaiseksi ja terveeksi, eikä suurempia uusia linjoja tarvinnut tehdä. Sisäkulman leikkaaminen tosin oli yksi vaikeimmista kohdista, mutta onnistuimme ensikertalaisiksi mielestäni aika hyvin.

Leikkuuinto iski sitten sekä puksipuskaan että ruusuihin, laitoin kaiken sileäksi. No puksi vaatii ehkä vielä tasoittelua..

                                    

                                    


Syksyä ja talvea vasten on vielä keräiltävää (omenoiden lisäksi). Tomaatit ja paprikat kypsyvät verannalla, koska yöt ovat jo todella kylmiä. Punajuuret ja maissit saavat vielä kypsytellä päivien lämmössä, mutta kohta nekin on napattava talteen.

Mehikasvitarhani vanhassa puukärryssä koki romahduksen, ja siirsin noita siilikasveja turvaan erinäisiin paikkoihin, kivisokkelin joukkoon ja astioihin. Kesäkukkaistutuksista muratit etsivät vielä talvimajoitusta. Daaliat, verenpisarat ja pelargonit saavat vielä kukkia loppuun ennen talviteloille siirtoa. Vähiin käyvät kukkivat kukat, naapuruston mummoilla on jo syysasetelmat krysanteemeineen ja callunoineen ja halloweentyyppisine koristeineen ovien pielissä.

                               

                               

                               


Lämpöisinä päivinä meidän pihalla on vielä ihan kesä, mutta kauppoihin on jo ilmestynyt ensimmäiset piparit, joulukakut ja -makeiset. Tästä se taas alkaa, syksyn ja talven kilpavarustelu! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!