Säulen Garten

Edellisen postauksen vanhat kauppakujat johdattivat meidät edelleen erilaisten kujien varrelle Pariisin sydämessä. Seuraavaakin kohdetta nimittäin leimaa vahvasti erilaiset (pylväs)kujat. Tämä on nähtävyys, joka saattaa jäädä kiireisemmältä turistilta huomaamatta. Varsinkin, jos tätä paikkaa lähestyy pohjoisesta päin; sisäänkäynti on melko huomaamaton, eikä ensin usko, että on jo perillä. Hieno, rauhallinen keidas löytyy aivan Louvren vierestä ja se on nimeltään (Jardin du) Palais Royal (koska minä tulin tänne puutarhan vuoksi). 

Puutarhaa kiertää Les Galeries du Palais-Royal, aamupäivän kujateemaamme laajentaen.
Kolmen pylväskujanteen suojissa on ravintoloita, kahviloita ja pieniä putiikkeja.

Palais Royal on nimensä mukaan kuninkaallinen palatsi. Sen rakennutti kardinaali Richelieu 1600-luvun puolivälin paikkeilla, ja hän testamenttasi sen aikanaan Ludwig XIII:lle, jolloin kardinaalisesta palatsista tuli pikkuhiljaa kuninkaallinen. Pariisilaiset eivät tosin päästäneet kuninkaallisiaan helpolla, vaan kapinoiden ja palatsiin tunkeutumisen myötä Ludwig XIV päätti rakennuttaa Versailles'iin palatsin, jossa saisi (jonkin aikaa) asua rauhallisemmin. Palais Royal on siis esi-Versailles! 

Kuninkaalliset patsaat ja ruusut, ensimmäiset pulujen suosiossa, toiset sateiden mädättämät..

Onneksi pylväskujien suojasta löytyi sateelta selvinneitä ruusuja - ja runoja!

Hiljentymisen paikka

Toiseksi paras kujanne!

Ja se upein kujanne keskellä pihaa!

Puutarhan ja lehmuskujanteiden vastapainona on itse Palais Royalin sisäpiha, jota koristaa erilaiset modernit taideteokset. Jos puutarhan puolella on tilaa istua rauhassa puiden varjoissa, ruusujen keskellä taikka suihkulähteen viileydessä, niin täällä päässä kuhisee. Visiittimme aikana oli käynnissä vielä jonkinlainen Ruusuja ja runoja -tapahtuma, jota kuvattiin telkkariin. Minua kiinnosti veikeät kaksoispenkit, joissa istuu kerralla kaksi ihmistä vastakkain, ja penkeissä oli maalattuna runoja.. En halunnut kameroiden eteen, joten hipsin kuvailemaan sisäpihaa..

Pol Buryn maapalloaiheinen vesiaihe

Les Deux Plateaux tai Colonnes de Buren, Daniel Burenin installaatio, jossa on 260 erikorkuista mustavalkoista pilaria.
Voitte arvata, että tämä veti eniten turisteja puoleensa, ja vaikka vielä oli hiljaista, joku osui aina kuvaan mukaan.
(Onneksi seuralaiseni Anoppi sulautuu kuvaan hyvin - etsi siis kuvasta Anoppi! :) 

Palais Royalia asuttaa nykyään mm. Ranskan valtioneuvosto, kulttuuriministeriö ja La Comédie Française, joka on Ranskan ainoa valtion omistama teatteri. Historiaa rakennuksella riittää kerrottavaksi, täällä on aloitettu vallankumouksia, pidetty kuuluisia puheita, tilat on poltettu ja vallattu kansalle, ja kortteleissa on asunut ja vaellellut kuuluisuuksia kuninkaallisista vallankumouksellisiin, kirjailijoihin ja taiteilijoihin.

Parasta tässä aukiossa (huikeiden rakennusten ja teosten lisäksi) on se, että se on niin lähellä Pariisin turistien vilinää, ja silti siellä on hiljaista ja rauhallista. Kuvasatoni jäi täältä loppujen lopuksi köyhäksi, vaikka kuvakulmia olisi ollut loputtomiin - jäin kerrankin katselemaan asioita ihan omin silmin, enkä aina linssin kautta.