27. elokuuta 2014

Gibt es noch Wildpferde..?

Poniskannailu lammaskukkulalla kannatti viimein, laitumet oli siirretty lähemmäs tietä, ja pääsimme Koiruuden kanssa kuvausetäisyydelle. Hevoset olivat viimeksi kesäkuussa näin lähellä, mutta silloin pysyttelivät kauempana (täällä). 

Koiruudelle hevoset on vähän jännittävä juttu, koko tuottaa kunnioitusta ja hermostusta, mutta kaveri jaksoi pitää hermonsa kasassa ja vain tuijotti hevosia jaloissani. Olisin mennyt itse lähemmäs, mutta sitten Koira olisi jo päässyt aidan alta hevosten jalkoihin ja se ei ehkä olisi enää ollut hauskaa..

Joukkoon on liittynyt pieni valkoinen poni



Yhtäkkiä takaamme toiselta laitumelta kuului kamalaa töminää, ja pyörähdimme Koiran kanssa kauhuissamme ympäri.. Tuleeko sieltä karjalauma läpi vai mitä..?


Villi(intyneitä) hevosia!!
Ja vauhti vaan kiihtyy..!

AAaaapuaa, tuleeko ne aidasta yli jo..?

Ne viimeksi niiiin rauhalliset ja välinpitämättömät hevoset kävivät moikkaamassa meitä, selvästi naureskelivat meille, ja sitten hirnahdus ja menoksi taas!


"Uudestaan!"

"Mooje!"




Tekivät saman tempun meille kolme kertaa, tuijotimme Koiran kanssa vain suu auki hevosten pelleilyä, tömistämistä, hörinää ja hulluttelua. Mainioita otuksia.


"Häh..??"

2 kommenttia:

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!