Vaikka ajomatka ja edellinen matkapäivä olivatkin pitkät - sekä meille että Koiralle (tasaisista tauoista ja keskimatkan lenkistä huolimatta) - heräsimme überpehmeistä sängyistämme ajoissa, innokkaina näkemään, mihin olemme tulleet, ja mistä löydämme etsimäämme lunta. Majoituimme huoneistohotellissa, minne sai tuoda lisämaksusta myös lemmikin, mutta emme halunneet jättää Koiraa heti ensimmäisenä päivänä yksin, ja autossa kököttämisen jälkeen jaloittelu tuntui kaikista hyvältä idealta. Varsinkin haukusta, joka lunta nähdessään meni ensin lukkoon onnesta, ja sitten ei enää saanutkaan tarpeekseen lumipesuista ja kylkiliu'uista hangessa!
Valitsimme Söldenin matkakohteeksemme juuri tämän vuoksi; täällä olisi mahdollista päästä laskemaan ehkä jopa aidolle lumelle, ja vastapainoksi myös tehdä pikkuvaelluksia Koiran kanssa. Siis kaikille jotain. Vaikka asustelimme juuri kylän laitamilla, rauhallisella alueella heti laakson kävelyreittien vieressä, saimme käyttää samaisen ketjun hotellin kylpylää, ja kaiken lisäksi lähimmälle hiihtohissille oli kävelymatka. Täydellistä!
Siitä huolimatta, että joka paikkaan oli kävelymatka, tarkistimme, että lumiketjut ovat autossa matkassa, ja ajoimme jäistä serpentiinitietä (puolet ihanan auringon sulattamaa kuivaa tietä, varjoisat rinteet loskaa ja jäätä - ihanaa!) reiluun kahteentuhanteen metriin, ja päästimme Koiruuden valloilleen!
 |
Hochsölden on pieni, rauhallinen ja yleellisen oloinen majoituskylä rinteiden puolivälissä.
Parkkipaikkoja täällä ei ole kuin hotellien asukkaille, eli varaudu ahtaisiin oloihin,
jos eksyt tänne huviksesi autolla. Rinteeseen pääsee suoraan hotellien auringonpuoleisilta uloskäynneiltä. |
 |
| Myös alppimökkejä oli tarjolla! |
 |
| Aika rustiikkia menoa, ehkä kesällä kivempia. Todistimme erään tälläisen asukkaiden yritystä tuoda autolla pihaan joulukuusi, jäi yritykseksi.. Hipsimme äkkiä karkuun, ennenkuin joutuisimme työntöhommiin! :D |
 |
| Mutta katsokaa näitä näkymiä!! |
 |
Koira oli kuin kotonaan!
|
 |
| Kaverin päätä ei huimannut kieriä lumessa jyrkänteen reunalla! |
 |
| Eikä painua koskemattomile rinteille! |
 |
| Raikasta alppi-ilmaa! Lumi oli puuteria, tuuli oli navakka, mutta aurinko lämmitti poskia ihanasti! |
 |
| Tuulenpuuskat pöllyyttivät lunta rinteissä, alkoi jännittää jo seuraavan päivän laskettelu - monien vuosien jälkeen! |
 |
| Mutta ensin aurinkoa ja fiilistelyä! |
 |
| Kunnes aurinko painui piiloon vuorien taakse. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!