Nyt valitan ehkä ensimmäisen kerran täällä ollessamme: ihan kamalaa. Hytisen koirakentän laidalla, ja paikalliset kysyvät miten tarkenen Kotimaassa, kun en täällä meinaa selvitä plus kahdesta ja alkavasta räntäsateesta. Ihmettelen sitä itsekin. Ensimmäiset viikot Kotimaassa talven alkaessa ovat aina pahimmat, tuntuu, että joutuu plussakeleillä pukemaan koko talvivaatevaraston päälle, ja siltikin on kylmä. Sitten tulee pakkanen, ilma kuivuu, ja kylmään taas tottuu. Täällä ei.
En enää koskaan Kotimaassa valita kylmästä, enkä pimeästä. Täällä ilma on lokakuusta maaliskuuhun nasskalt, kylmänkosteaa holotnaa. Samaa päivästä toiseen. Joskus sentään paistaa aurinko välissä. Koskaan ei kuitenkaan ole kuivaa pakkaspäivää, ei edes kuivaa. Tuntuu, että koko luonto mätänee talven aikana, kuraa ja kosteutta on ihan kaikkialla. Kylmyys hiipii iholle ja luihin vaikka olisi mitä päällä. Saksalaiseen tyyliin päivisin kotona tuuletetaan ikkunat auki, joten kosteus tulee sisällekin. Onko ihanampaa kuin mennä nihkeisiin lakanoihin paleltuaan koko päivän! Tiettyyn pisteeseen asti jaksamme tätä, mutta jossain vaiheessa (tänä vuonna jo monta viikkoa sitten) me käännämme lämmityksen jatkuvalle puhinalle, ja savupiipustamme nousee myös päivällä tukeva harmaa vana - ainoana koko kylässä.
Ja pimeys, en ikinä enää valita, että Kotimaassa on pimeää! Siellähän on katuvalot joka paikassa, siis myös metsässä, jos haluaa lenkille. Täällä päivä loppuu, kun valo loppuu, ja se loppuu tällä hetkellä puoli seitsemältä illalla. Mies tulee kuudelta kotiin töistä, ja ruuan aikana tulee pimeää. Lähde siinä sitten ulos ja lenkille. Otsalamppu on ainoa vaihtoehto. Missään kylän keskustan ulkopuolella ei ole katuvaloja. Ei valaistuja lenkkipolkuja tai puistoja. On vain kylmänkostea pimeys. (Ehkä sen vuoksi tästä eteenpäin lähes joka viikonloppu on erilaisia markkinoita ja tivoleita - edes vähän valoa pimeyteen. Ja glühweinia!!)
Kohta siirrytään talviaikaan, ja täällä se tarkoittaa kyllä talviunille siirtymistä, ihan kirjaimellisesti. Pimeässä saa toki tehdä lenkin aivan rauhassa, Koira saa juosta pitkin kylää vapaana, koska auringon laskettua paikalliset katoavat, laittavat ikkunaluukut kiinni, ja kyliin laskeutuu tyhjyys ja pimeys. Kaupat menevät kiinni kahdeksalta, asioitakaan ei pääse hoitamaan. On valittava joko ulkoilu viimeisessä iltahämärässä taikka asioiden hoito ja kaupassa käynti. Molempiin ei ole aikaa. Nukkumaan pääsee jo yhdeksän jälkeen, koska pimeä keskiaika laskeutuu tänne, ja päreet on loppu. Kaikki toiminta sijoittuu päivän valoisiin hetkiin.
Pimeällä autoilusta tulee myös hengenvaarallista. Tiet täällä ovat paljon kapeampia kuin Kotimaassa, ja ajokaistan valkosen maaliraidan jälkeen koittaa pimeys ja oja/metsä. Mitään piennarta tai turva-aluetta ei tavallisilla maanteillä ole. Pimeys nielaisee oman auton valot, on aivan sama, ajaako pitkillä vai lähivaloilla. Pysykää mauricet ja villisiat siellä metsässä, jooko!!?! Jos vastaan tulee toinen auto, niin kuin täällä jatkuvasti tulee, on koitettava tähdätä häikäisevien ajovalojen ja valkoisen ajolinjan väliin. Vain mutkissa on heijastintolppia antamassa vähän lisäperspektiiviä tilaan. Muutoin autoilu on millipeliä pimeällä.
Edes kotitielle kääntyminen ei ole turvallista, koska katuvaloja ei ole. Joka kerta tuossa kulmassa pelkään kuollakseni jalankulkijana, jos joku tuleekin nurkan takaa liian kovaa. Ja joka kerta, kun ajan autolla kotiin, pelkään, että ajan jonkun yli tuossa kulmassa, vaikka kuinka pysähdyn ja tiirailen pimeyteen..
Lähettäkää heijastimia! Tässä maassa ei tunneta sellaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!