2. joulukuuta 2015

Auf wiedersehen November!

Marraskuu oli aurinkoinen ja lämmin; kylmä ja sateinen; erityisen paljon oli sumuisia päiviä, oli kuin suuri pilvi lilluisi koko laaksossamme maata viistäen, ja samaan aikaan paistoi aurinko. En ihan tiedä, miten se on mahdollista, mutta sumun takaa, välistä ja keskeltä todella paistoi aina välillä aurinko..




Maisemaa voi katsoa useassa kerroksessa,
samalla tavalla kuin lapsena kuvaamataidon tunnilla opeteltiin maalaamaan perspektiiviä.. 

Luurankopuisto



Haikarat ruokatauolla


Luntakin saatiin, ennakkoepäilyistä huolimatta. Kuumaa kesää seuraa kylmä talvi? (Kestävät) lumiset maisemat kyllä vielä odotuttavat itseään. 

Laitumilla eläinlaumat ovat pienentyneet, toisaalla jopa kadonneet; naapuripihojen kalkkunat ja hanhet ovat myöskin lakanneet juttelemasta ohikulkijoille. Kuulostaa jouluun valmistautumiselta..







Koiruutta ei viileät säät ole haitanneet, enemmänkin innostaneet. Lienee perinyt emänsä innon juoksennella lätäköissä? Kaikki ojat tarkastetaan myös. Jokeen ei enää ole asiaa - viikko sitten Dillin pinta oli vähän koholla, mutta eilen se levisi pelloille ja teille, niin että muutamaan kylään joen yli vievät tiet on toistaiseksi suljettu.







Joen varren puut näyttävät johdattelevan kohti joulukuuta omilla koristeillaan vaikka talvikukkia löytyykin pihoilta ja puistoista. Muutosta säähän ei toistaiseksi näy, joten jatkamme viime vuotiseen tapaan lämpimillä joulunodotuksilla :)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!