Die versteckte Paris

Viime viikon postaukset jäivät melko lyhyeen, koska viikko vierähti suurimmalta osin Kotimaassa paluumuuttoa järjestellessä. Palaan tähän aiheeseen hieman myöhemmin, koska jotenkin sattuman kautta ja hauskalla tavalla tästä kesästä alkaa muodostua minulle pieni 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taidepläjäys. Ja paluumuutto - se vaatinee useamman kirjoituksen.. Palaamme siis vielä Pariisiin vähäksi aikaa pohjustamaan Kotimaan retkiä.

* * *

Pariisia ei voi syyttää mielikuvituksen puutteesta, niin paljon sen kujilta, bulevardeilta ja puistoista löytyy ihmeteltävää pienen kylän tytölle. Vaikka aiemmin meiltä jäi Monet'n lumpeenkukat näkemättä, impressionisteja ja taidetta emme jääneet vaille.

Montmartre on ollut ensimmäisestä Pariisin visiitistäni asti lempipaikkani, erityisesti auringonlaskun aikaan. Onhan Sacré Coeurin vaaleanpunaisessa profiilissa jotain romanttista, kukkulan päältä voi katsella, kuinka koko kaupunki vaihtaa ilta-asuunsa ja yöelämä voi alkaa.

Ja se yöelämä! Tässä kohtaa minulle käy Midnight in Paris -elokuvan keskiyön kellonlyönnit, ja siirryn ajassa taaksepäin. Moulin Rouge, cancan-tytöt, kabareet, silinterihattuiset herrat ja vihreät keijut.. Tuohon menneeseen dekadenttiin aikaan voi siirtyä Montmartren takakujilla edelleenkin. Kävelet vain pois päin turistikrääsän kohdalta, ja kiipeät Sacré Coeurille sen takaa. Lupaan, että löydät ripauksen mennyttä aikaa..

Si Tu Vois Ma Mére

Sacré Coeur Printemps'n kattoterassilta päin kuvattuna

Montmartre, portaat ja lyhtypylväät.. Tästä se tarina alkaa aina!

Älä säikähdä, jos muut turisiti jäivät jonnekin taaksesi.Kun löydät Le Basilic -ravintolan (joka on nähtävyys itsekin), olet oikeilla kujilla.

Rue Lepic on täynnä historiaa, ja johdattelee sinut aikamatkalle, joka saa pääsi pyörälle

Ja juuri kun luulit joutuneesi takaisin turistialueelle..
 

Täältä se alkaa: erilainen, erikoinen, aito Pariisi (minun mielestäni).

Jos jäit miettimään edellä näkyvien kuvien paikkoja ja merkityksiä, suosittelen erityisen lämpimästi etsimään tiesi Montmartre-museolle (Musée de Montmartre), joka selittää kaikki nämä kulmat, kujat ja kuppilat. Samalla löydät vastauksen siihen, mitä Le Chat Noirissa ja Lapin Agilessa tapahtui, millaista oli elämä taiteilijoiden, kirjailijoiden ja cancan-tyttöjen Pariisissa, näet Moulin Rougen edessä elefantin, ja saatat jopa haistaa absintin huurut baarin nurkassa.. Tiesit tästä iloittelusta ja nimet ovat tuttuja, mutta tiesitkö, että saatoit yhtenä iltana päästä taivaaseen, toisena helvettiin..! Keihin kaikkiin sitä törmääkään öisessä Pariisissa..?

Gnossienne No. 1

Museo löytyy suojaisen kujan varrelta, ja sisäpihalta avautuu pieni paratiisi:
Montmartren vanhin talo, ja Renoir'n puutarhat!

Punainen mylly ei turhaan korista tätäkään pihaa..

Tässä maalattiin vuonna 1876 maalaus nimeltä Keinu
 

Maalaus inspiroi edelleen nuoria mallin alkuja..

Minua inspiroi tunnelman ja taiteen lisäksi - ihana puutarha tietenkin!

.. sekä ympärillä avautuvat maisemat. Hei tuolla alhaalla me oltiin eilen illalla!

Jaahas, joku löysi viherkeijun baarin..

Montmartren huikeasta elämästä kertovan osuuden jälkeen voi vierailla myös asunnossa ja
studiossa, jossa maalasivat mm. Renoir, Suzanne Valadon ja Émile Bernard.

Suzanne liittyy talon historiaan vahvasti, ja kertoo tarinaansa sisäänkäynnin luota asti.. Piano soi taatusti edelleen talon nurkissa, ja soinnut kantautuivat puutarhaan avoimista ikkunoista.. 

Tyttöenergia on keksitty jo paljon aikaisemmin kun luultiin! ;)

Vaikka et olisi museo-ihmisiä, suosittelen tätä kohdetta. Esillä on paljon julisteita ja kuva-aiheita, joita näet kaupallisettuina ympäri Pariisia - täällä ne selitetään sinulle. Taiteen ystäville on joitakin herkkuja, mutta hienointa tunnelman lisäksi paikassa on itse rakennukset, maalausstudio ja puutarha. Vanhat valokuvat kertovat pahamaineisesta Pariisista, ja voin taata, että tutut taitelijanimet avautuvat kävijälle aivan uudessa valossa! ;)

Mikä on sinun lempipaikkasi Pariisissa?