17. maaliskuuta 2015

An der Dill

Vaikka puutarhassa jo krookukset ja lumikellot kukkivat, tulppaanien ja narsissien varret puskevat lisää pituutta joka päivä, ja ruoho on melkein vihreää, pelloilla ja joen varsilla kevään merkkejä ei kauheasti vielä näy. Koira menisi jo mielellään uimaan, mutta vesi on aivan liian kylmää. Lähemmin tutkimalla jotain elämää löytyy silti..


Hiljaa virtaa Dill

Tulva nosti veden pintaa melkein metrillä, roskaa löytyy joka paikasta

Tiukka syleily

Koira kuulee

Mennään tutkimaan!



Voisiko täällä asua Fuchs? Tai Waschbär?!

Kornelkirsche eli punamarjakanukka on hauska,
näetkö miten kukat ovat puhjenneet kuin pienestä siemenkodasta?





Winterschneeball, Duftschneeball

Pesäkolo joen törmässä voisi olla ketun kolo, mutta epäilyttää, olisiko se tehnyt pesän näin lähelle ihmisiä; pesää ja kävelytietä erottaa vain joki.. Kettuja kyllä näkee silloin tällöin, ja oli meillä viime kesänä paikallislehteenkin päässyt veijari. Tosin myös pesukarhuja on nähty, viimeksi erään paikallisen keittiössä mussuttamassa eväitä. Minun havaintoni noista raitahännistä ovat valitettavasti maanteiltä.. Pesukarhut asuvat ihmisten läheisyydessä, yleensä kyllä hylätyissä rakennuksissa tai puun koloissa, mutta mielellään veden äärellä.. Ehkä siellä asustelee Koiran villi versio..! Asetan kyttäyspaikan vastarannalle!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!