15. huhtikuuta 2016

Goldenes Zeitalter

Joko olette aivan kyllästyneitä kukkiin ja Keukenhofiin? Harmi, jos olet, mutta minä en! :) Viime kesäisen kovalevyn hajoamisen jälkeen huomasin, että ainoat jäljellä olevat kuvat parilta viime vuodelta löytyvät täältä blogista, joten aion niitä tänne edelleenkin tunkea, mutta halusinpa myös näyttää pari hollantilaisempaa kuvaa retkeltämme.

Keukenhofilla on vuosittain jokin teema näyttelyissään ja istutuksissaankin, ja tänä vuonna muistellaan kulta-aikaa, jolloin Alankomaat kukoistivat niin kaupankäynnissä, taiteessa kuin tieteessäkin. Tulppaanimania kasvoi, kukoisti ja romahti - jos joku aikanaan olisi opettanut sijoittamisesta ja hintakuplista tulppaanien avulla, olisin saattanut innostua aiheesta nykyistä enemmän! Olisitko pantannut talosi ja ostanut harvinaiseksi väitetyn kukkasipulin tietämättä, minkä värisenä se lopulta kukkii?

Delftin sininen posliini, Delfts blauw, oli nostettu isoksi teemaksi kertomaan Hollannin kultaisesta aikakaudesta, ja se sopikin hienosti sinisten ja valkoisten helmililjojen ja narsissien joukkoon, eikä tyylissä ollut minusta mitään vanhanaikaista! Johannes (Jan) Vermeerin Turbaanipäinen tyttö (Tyttö ja helmikorvakoru) oli myös päässyt esille, vaikka elokuvan nähtyäni näen aina vain Scarlett Johanssonin kasvot tuossa klassikkomaalauksessa!


Käsi ylös, jos sinulle tulee Hollannista ensimmäisenä mieleen tuulimyllyt?
Näitä vanhoja vain ei ihan hirveästi enää ole nähtävillä, ja merellä ja rannoilla
pauhaavatkin uudet myllyt - tosin tiedätte, että pidän niistäkin.


Seuraavana mieleen tulee juustot, ja niistä erityisesti gouda - ainakin minulle!

..ja hollannikkaat!

Alankomaissa on aina pyöräilty..



Onneksi kehityksen pyörä on pyörinyt!

Olihan tänne pakko pari kukkakuvaa ujuttaa :)


Maalauksesta karanneet tytöt

Vierailumme aikana vietettiin Dutch Heritage -viikonloppua, joten näitä "vanhoja asukkaita"
kulki puistossa enemmänkin. Nykyaikaan siirtyneinä tosin.

Iltapäivää kohti mennään ja porukkaa riittää!


"Nothing ever happens by chance"




Pusu!

Kuka muistaa tämän elefantin lapsuudesta?!





Minusta oli aika rohkea veto esitellä Delftin ylpeyttä tällä tavalla, mosaiikiksi hajotettuna, mutta kieltämättä tämä teki vaikutuksen. Melkein päädyin ostamaan lautasen tai kaksi!

Mitä sitten jäi käteen tästä visiitistä? Koiralle vesihäntä kylmässä merivedessä uimisesta; hienoa hiekkaa kengissä ja kaikissa vaatteissa pariksi viikoksi kotiinkin asti; satoja kuvia, ja muutamia tuliasia. Kukkia ja kukkasipuleita voi paikan päällä ostaa ja tilata, mutta en sortunut sillä ajatuksella, että PikkuKartonon pihaan en istuta enää mitään uutta, ja Kotimaassa odottaa remontti sisällä ja ulkona, joten syksymmällä sitten ihmettelen, mitä pääsen taas mullan sekaan tunkemaan.

Ideapuutarha-alueelta nappasin muutaman kuvan muistuttamaan siitä, että vaikka omalla pihalla ei olisi hehtaaritolkulla tilaa, muutamalla kukkasipulisekoituksella voi luoda oman kukkameren kevättä ihastuttamaan. Näiden kuvien myötä heippa kukat, ja tervetuloa muut tarinat!


Joskus riittää yksi harkittu kukka..

Tai kaksi.

Tai muutama lisää..

Suloinen sekamelska


Joukossa on voimaa

Tarvitsee vain valita väri(t)

(mahdoton tehtävä)

  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!