Schloßleben

Prinsessa Ruusu (Braunfelsin) linnassa..

Kaikkien näiden linnojen ja puutarhojen keskellä on helppo kuvitella joukkoon korea-asuisia prinssejä ja prinsessoja, ritareista puhumattakaan. Katsokaa tuolla Prinzessin heiluttelee viuhkaansa viehkosti, kun komea Prinz ojentaa hänelle ruusun! Ja tällä kohtaa Ritter kohtasi viimeisen iskunsa, ja vuodatti verensä linnan asukkaiden puolesta! Juoksennellapa näissä puitteissa itse puuteroitu peruukki päässä ja shamppanjalasi kädessä keikkuen.. Sollen sie doch Kuchen essen!

*  *  *

Oikeasti peruukki kutisisi ja todennäköisesti kuhisisi elämää.. Ehkä minulla ei olisi omaa tukkaa enää erilaisten puutosten vuoksi laisinkaan. Korsetti kuristaisi niin, että juoksemisesta voisi vain haaveilla, jos sitä edes hyvällä katsottaisiin. Todennäköisesti ulos ei olisi mitään asiaa, olisinhan sairaalloinen istuttuani koko talven sisällä, tylsistyneenä, koska tyttönä en todennäköisesti osaisi lukea, tai jos osaisin, niin luettavaa ei paljon raamatun lisäksi taitaisi olla. Olisi tietysti myös mahdollista, että vanhin sisareni vei prinsessan paikkani, ja minut lähetetään luostariin.. Veljeni ehkä pääsisi puolustamaan paikallista hallitsijaa, ja saisi ylleen uutuuttaan kiiltelevät haarniskan. Joka tosin painaa sellaiset 60-80 kiloa, riippuen siitä, missä kohtaa haarniskamuotia mennään. Kesällä haarniskan sisällä on niin kuuma, että ihminen paistuu kuoliaaksi..

Todennäköisesti olisin teini-iän alkutaipaleella, ja minut olisi lähetetty kodistani toiseen maahan naimaan paikallinen prinssi, joka pahimmassa tapauksessa on minua Paljon Vanhempi, tai ehkä kaltaiseni lapsi, joka ei tiedä hallitsemisesta mitään. Ympärillä pyörii neuvonantajia, kirkon väkeä ja puoli hovia aamusta iltaan, ja ovella on aina jonossa vaikka mitä vaatimusta. Rakkausavioliitosta olisi turha haaveilla, ja miehelläni tulisi olemaan useita rakastajia; saattaisinpa jopa tulla mestatuksi tiettynä aikana, jos osoittautuisi, etten voi saada lapsia.

Linnassa - vaikka kuinka korea ulkoa päin - olisi kylmä läpi vuoden, lämmityssysteemi lämmittää hyvin paikallisesti ja kantaa sitä paitsi ääntä koko linnan läpi, jolloin palvelusväki kuulee kaikki juorusi. Ja kaiken he sinusta tietävätkin, koska et itse tee mitään: sinut herätetään aamulla kesken uniesi, puetaan, syötetään, istutetaan koristamaan jotakin monista (kylmistä ja kosteista) saleista, mutta ei sinne, missä Miehet keskustelevat, ei, sinulla ei ole niihin huoneisiin, saleihin ja keskusteluihin mitään asiaa. Eikä mielipidettä.

Vaikka pääsisitkin emännöimään juhlia, vieraasi arvioivat sinua pitkin nenän vartta, kopiovat kaikki vaatteesi ja maneerisi; ruuasta puuttuu kenties vielä kaikki mausteet ja huuhtelet kaiken alas viinillä - vettä ei voi juoda tautien vuoksi. (Sisä)vessa (sitten kun se keksitään) sijaitsee jossain muurin reunalla, ja jätöksesi valuvat alas kyläläisten niskaan. Jos kuulut hoviin, niin et pääse nousemaan illallispöydästä ehkä tuntikausiin, jos hallitsija päättää maistella koko menyyn ja intoutuu kertomaan uroteoistaan, jotka olet kuullut voih, jo niin monta kertaa..

Parhaassa tapauksessa elät maksimissaan kolme-nelikymppiseksi ja saat kymmeniä lapsia, ellet kuole jo ensimmäiselle lapsivuoteellesi. Itse et lapsiasi imetä taikka kasvata, sen hoitavat muut. Näet ehkä lapsesi kerran päivässä hetken ajan, ja jotenkin joukkoon tulee aina uusia, joita et muista synnyttäneesi..

Minä olisin jo elämän ehtoopuolella, ja jos haluaisin matkustella, joutuisin istumaan erilaisissa ahtaissa ja epämukavissa hevosvaunuissa päiväkausia, majoittumaan vaarallisissa ja likaisissa majataloissa ja todennäköisesti mahdollinen merimatka koituisi kohtalokseni. Elleivät vankkurit kaadu jonain myrskyisänä yönä, tai sairastun matkalla isorokkoon, tai saan ruton ojentaessani kerjäläisille kolikoita tien poskessa. Toivottavasti tekoni muistettaisiin hyvällä, ja minut julistettaisiin edes pyhimykseksi! 

Keskiaikainen prinsessanelämä ei ollut ruusuilla tanssimista. 1800-luvulla elämä oli jo huomattavasti parempaa. Tänä päivänä saattaa vielä olla prinssien ja prinsessojen titteleitä harvoille ja valituille, mutta elämä koko kansan edessä ei ainakaan minua houkuttele. Linnan omistaminen vaatii enemmän rahaa kuin sen ostaminen, joka sekin maksaa miljoonia. Ihan oikean linnan, niin kuin vaikka Braunfelsin omistaminen maksaa niin paljon, että suurinta osaa huoneista on pidettävä kylmänä, koska lämmityskuluihin ei ole rahaa. Lattiat ja seinät homehtuvat ja lahoavat pikkuhiljaa, muuri rapisee sieltä täältä, vettä sataa katosta läpi.. Turistit on houkuteltava paikalle tuhoamaan vuosisatoja vanhaa lattiaa, ja hönkimään taulut ja gobeliinit pilalle. He tunkevat takapihallesi valokuvaamaan, eivätkä lapsesi todellakaan halua jatkaa perintösi vaalimista jossain takahikiällä.

Ehkä prinsessaunelmat on tarkoitettu satuihin ja mielikuvitukselle, juhliin ja tapahtumiin. Sellaisiin, joissa keskitytään niihin ihaniin puoliin, jotka meihin romantikkoihin vetoavat: ihaniin pukuihin, rikkauksiin, kosijoihin ja yleellisiin juhliin. Aika kultaa kaikki muistot.

Onneksi jokainen voi olla oman elämänsä kuninkaallinen, elää melko terveenä kohtuullisen puhtaassa ympäristössä huomattavankin pitkään. Hassu nostalgian nälkä ajaa haaveilemaan epätodellisesta ja romantisoidusta elämästä. Onneksi on oppaita, jotka palauttavat näistäkin unelmista takaisin maan pinnalle :) Sellaisen kohtasimme Braunfelsissä viimeisimmällä kierroksellamme. Onneksi olimme kuulleet kaikista ihanista asioista edellisellä kerralla.. Oli hauska kuulla hieman erilainen sisältö samoille huoneille, tosin erittäin tiivistetyssä muodossa - saksankielisellä opastuskierroksella oli väkeä niin paljon, että jouduimme juoksemaan linnan läpi.. Suosittelen lämpimästi buukkaamaan oman opastuksen haluamallasi kielellä; ainakin Braunfelsissa hinta on sama (tarkista vaadittava ryhmäkoko), ja saat nähdä ja kuulla taatusti hieman enemmän, kun aika ei mene kymmenien ihmisten paimentamiseen :).

Kokonaisuudessaan linnaa voi tutkailla lähistön useilta ulkoilureiteiltä.

P.s. Jos kaikesta huolimatta haluat oman linnan vaikkapa täältä Saksanmaalta, niin tutki valikoimaa vaikkapa täällä!