18. toukokuuta 2016

Landlust, ein bisschen Aufregung und glückliche Kühe

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. No, liian suuren joen rannalle täällä sisämaassa. Olen tutkaillut vaellusreittejä Reinin ja Moselin varrelta, ja sinne vielä suunnistamme, kunhan saan päätettyä, minkä kymmenistä (sadoista!) reiteistä valitsemme. Jos on liikaa valinnanvaraa, ja liian vähän aikaa, niin kannattaa välillä pysytellä omilla kulmilla, ja lähteä siitä, mitä on käsillä.


Näitä reittimerkintöjä näkee meidän kulmilla, ja näistä lähdimme seuraamaan tällä
kertaa noita vihreitä "aaltoja". Kuviossa on oikeasti vuori ja joki.


Lahn-Dill-Bergland on yksi Saksan 104 luonnonpuistosta. Nimi tulee kahden joen väliin jäävästä kukkulaisesta alueesta, jolta löytyy niin jokilaaksoja kuin matalia "vuoriakin". Dill kulkee tästä meidänkin kylän läpi aika pienenä jokena, mutta Lahn sen sijaan on kiinnostava, onhan se yksi Reinin sivujoista. Se kiemurtelee yli 240 kilometrin matkan Nordrhein-Westfalenista Hessenin poikki Rheinland-Pfalziin Koblenzin lähelle, ja sen rannoille osuu monta kivaa pienempää kaupunkia, kuten Wetzlar, Weilburg ja Limburg, joista olen tainnut kaikista kirjoitellakin jotain.

Lahnin vartta voi vaeltaa, tietenkin, kokonaisuudessaan jopa 290 kilometriä! Aikaa koko reitille kannattaa varata kolmesta viikosta kuukauteen - suositusten mukaan - mutta lyhyempiäkin pätkiä on helppo tehdä; päivähaikkeja voi valita itseä kiinnostavalta alueelta n. 12-20 kilometrin pätkissä, ja juna kuljettaa takaisin lähtöpisteeseen tarvittaessa.. Lisäksi alueelle on merkitty 20 Extratourenia, jotka ovat kaikki ympyrälenkkejä (joita me suosimme).



Me tahdoimme maaseudulle, missä ei kuulu lentokoneiden eikä autobahnien humina..
Tällä humisi vain tuuli, vilja kahisi ja hevoset hirnahtelivat välissä!

Katsokaa tätä vehreyttä!




Valitsimme reitiksemme jännittävän postiryöstäjien reitin, Postraubrouten. Se kulkee Gladenbachin lähistöllä, ihanien mutkateiden ja lehtikujatunneleiden keskellä, kiertäen Hemmerich ja Dreisberg vuoria. Matkaa koko reitille tulee 13,6 kilometriä, jos käy Mornshausenin kylässä asti. Me hilpaisimme kylän ohi, koska meillä oli eväät, mutta siellä voi piipahtaa syömässä tai urheilujuomalla, jos eväät unohtuivat kotiin. Olemme käyneet mielestäni aika paljon täällä lähialueilla vaeltelemassa, mutta tämä retki sijoittui hienoimpien joukkoon - näin idyllistä reittiä olemme etsineet jo kauan! Hetkittäin tuntui, että olemme alppiniittyjen reunoilla kunnes sukeltelimme taas kumpuilevien peltojen kautta lehtojen ja laitumien läpi takaisin synkkään kuusimetsään.




Mauricen serkku katseli menoamme

Mornshausenin mylly

Saman kylän kirkko

Hevostiloja joka suunnalla


Koiruuskin pysähtyi välillä ihailemaan maisemia

Tuoksujen ja värien sekamelskaa!

Lounastauko

Eikä yhtään hullummat näkymät eväitä mussutellessa!




Reitti on melko hyvin merkitty, kunhan muistaa, mitä merkintämallia oli seuraamassa. Reitin varrelle osuu parasta luontoa ja maisemaa, mitä tällä alueella on tarjota:



Vanhoja kärrypolkuja ja hedelmätarhoja

Peltojen poikki..

Purolaaksoja ja laitumia

Aivan parasta kävelypohjaa!

Välillä saksalaisttain hiekkatietä, jopa asfalttia!

Kunnes sukelletaan pienille poluille - harvinaista herkkua merkityillä reiteillä!


Ja lemmuja päivälevolla joka puolella!



Riveissä kukki(i) kevätesikko!


Onnelliset lehmät

Onnellinen karvaeläin!





Niin, se postiryöstö. Vuonna 1822 - puolen vuoden tuloksettomien yritysten jälkeen - joukko köyhiä maanviljelijöitä ja päivätyöläisiä ryöstivät Gießenin ja Gladenbachin väliä kerran kuussa kulkevan postivaunun, saaden saalikseen yli 10 400 guldenia. Nykyrahassa tuo on käsittääkseni joitakin tuhansia, mutta veikkaan sen olleen melkoinen saalis 1800-luvulla! Pojille lankesi ryöstöstä kuolemantuomio, kun he jäivät myöhemmin kiinni tuhlailtuaan rahojaan höveliäästi. Yksi veijareista pakeni tuomiotaan Ameriikkaan asti - missä lienee aarre nykyään, vai menikö sekin sen sileän tien.. Aiheesta löytyy enemmänkin tekstiä ja tutkimuksia, mutta saksani ei riitä ymmärtämään monimutkaisempia juonenkäänteitä. Tiivistelmän voit lukea täältä (saksaksi). Saman linkin takaa löytyy myös pieni video reitiltä, kannattaa siis olla edelleen varuillaan tuossa pienessä solassa!


Tässä solassa postivaunut ryöstettiin - paikka on suorastaan luotu kunnon väijytykselle!
Kannattaa katsella, mitä varjoissa vaanii..

..äläkä anna auringon häikäistä..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro kommenttisi ja terveisesi täällä!