Ein Dschungel

Kuten mainitsin maanantaina, kävimme kiertelemässä myös Palmengartenin Palmenhausissa. Olen kerran elämässäni käynyt "oikeassa" sademetsässä. Jos Australian sademetsä siis lasketaan sellaiseksi. Puut olivat valtavia, niillä kasvoi köynnöksiä, ilmassa roikkui liaaneja ja ilma oli kosteaa. Pelkäsin paikallisia liskoja, käärmeitä ja ötököitä, mutta uin vesiputouksessa ja sen kaivertamissa hiidenkirnuissa. Pelkäsin, mutta olin innoissani.

M e l k e i n samaa voi kokea missä vain trooppisessa puutarhassa (tai no, uimaan ei ehkä pääse). Muistan ihastuneeni kerran Wienin matkalla Tierpark Schönbrunnin palmutaloon (tosin katonrajassa nukkuvat puolimetriset lepakot muuttivat mieleni ylätasanteelle kiipeämisestä..). Vanha metallirakenteinen kasvihuone ja valtavat palmut - jokin tässä yhtälössä viehättää edelleen. Viime hetkillä ennen tänne Saksanmaalle muuttoamme kävin pitkän taon jälkeen myös Kaisaniemen talvipuutarhassa, sielläkin on ihana tunnelma. Taisin tehdä siellä jonkinlaista henkistä muuttoa toisiin maisemiin.

En ole ainoa, joka inspiroituu tällaisessa ympäristössä; eksoottisia muotoja ja rakenteita tutkimassa oli niin palmujen alla istuvia vanhuksia, kuin muistikirjoihin piirteleviä nuoriakin.. Kamerat olivat ahkerassa käytössä, ja parhaita kuvakulmia sai hetken aikaa odotella, vaikkei kävijöitä ollut liiaksi asti. Kaikki kuiskivat hiljaa, ja tekivät tilaa toisille - nämä hiljaiset jättiläiset saivat aikaan arvokkaan ja hartaan tunnelman.

Oikeista kuvakulmista tiirailleen voi melkein unohtaa, että ulkona on kylmä..

Tutut huonekasvit ovat jättiläistyneet

Palmenhausin maisemat on rakennettu upeasti - sieltä täältä avautuu hienot pitkänomaiset näkymät!

Vesiaiheita unohtamatta!

Ei kasva minun flamingonkukkani noin komeasti..

Grottosta löytyy trooppisten makeiden vesien kaloja
(niitä on vaikea kuvata kellertävässä valossa lasin läpi)

Täältä puuttuu vain maanrajassa ja puiden rungoilla vilistävät ötökät.
Onneksi.

Banaaninlehtiin mahtuu viikon perheateria

Heinrich Siesmayer, Schöpfer des Frankfurter Palmengartens;
Frankfurtin (ja monen muunkin kaupungin) DER Puutarhuri

Näitä voisi tuijottaa ikuisuuden, "kukinnan" jokaista vaihetta voi seurata melkein kuin timelapse-videossa

Ja näitä pintoja..

Näistä puhumattakaan..

Meillä kävi hyvä tuuri, seuraavana päivänä yksi suurimmista washingtonia robusta -palmuista piti kaataa, koska se oli kasvanut liian suureksi (15 metriä korkea, yli 1000 kiloa!), ja oli vaarassa romahtaa. Toisin kuin muita puita, palmua ei voi karsia ja leikata pienemmäksi, vaan se pitää kaataa kokonaan, jos se kasvaa liian suureksi..

* * *

Jos jollain retkelläni Palmengarteniin sattuu (hetkellinen, ich hoffe!) sadekuuro, minut löytää täältä! Jos minulla on silmät kiinni, en nuku, vaan haaveilen. Älä herätä!